PÄÄSIVU SUKUSEURA HALLITUS HISTORIAA
YLEISTÄ OLLI ROUVINEN EEVA ROUVINEN HUKKA ROUVINEN TANELI ROUVINEN

TANELI ROUVINEN - Höyrylaiva Ilmarisen perämies

Pohjois-Karjalan teollisuuden mahdollisuudet lisääntyivät ratkaisevasti kun Vanha-Suomi liitettiin muuhun Suomeen. Kiteeläinen Nils Ludvig Arppe oli ensimmäisten hyödyntäjien joukossa. Hän hankki vuonna 1833 Suomen ensimmäisen siipirataslaiva Ilmarisen, jonka perämieheksi ryhtyi kiteeläinen räätäli Taneli Rouvinen. Taneli jäi loppuiäkseen Arppen palvelukseen toimien Ilomantsin Ilajan ja Möhkön rautaruukkien tehtaanhoitajana.

Taneli Rouvinen syntyi 18.8.1802 Kiteen kirkonkylässä Päätyeellä Mikko Rouvisen ja Inkeri Toropaisen vanhimpana lapsena. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Kiteen kirkonkylän Päätyeeltä. Mikon isä Taneli (1728-1801) isännöi Ylärouvilan taloa (numero 21) ja piti kestikievaria. Mikon perhe asui aluksi vanhemman veljen Samulin isännöimässä Ylärouvilan talossa Päätyeellä, kunnes Mikko muutti 1810-luvulla Lauri Sallisen torppariksi (Kitee 18) harjoittaen myös sepäntointa. Mikon perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Perhettä kohtasi onnettumuus lokakuussa 1829, jolloin kaikki neljä tytärtä kuolivat punatautiin viiden päivän kuluessa. Täysi-ikäisiksi eli kolme poikaa. Pojista Juhana toimi pitäjänkarvalina, ja nuorin poika Pekka jäi isänsä torppaan. Vanhin poika Taneli meni varatuomari (sittemmin kruununvouti) Henrik Johan Hjerpen palvelukseen Ilomantsiin. Vuonna 1823 Taneli muutti Iittiin räätälinoppiin. Vuonna 1826 hänet vihittiin Iitissä samanikäisen Eeva Elisabet Exellin kanssa. Eevan mukana Kiteelle saapuivat serkukset Anna Ulrika ja Jaakko Exell.

Taneli Rouviselle aukesi uusi ura vuonna 1833 kun teollisuusmies Nils Ludvig Arppe rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen. Pietarilainen Alexandrovskin konepaja toimitti laivan englantilaisen höyrykoneen, jota saapui asentamaan insinööri Reed. Hän perehdytti koneenhoitajaksi Kustaa Nousiaisen ja perämieheksi Taneli Rouvisen. Ilmarinen hinasi lotjia Joensuusta, Puhoksesta ja Varkaudesta Joutsenoon.

Vaikeudet sahaustoiminnassa johtivat siihen, että Nils Ludvig Arppe ryhtyi jalostamaan rautaa. Hän osti vuonna 1837 Dahlströmin perheeltä pienen Ilajan ruukin Ilomantsista. Taneli Rouvinen oli ilmeisesti tässä vaiheessa saavuttanut Arppen luottamuksen, koska hän muutti perheineen vuoden 1840 lopussa Ilajan ruukin tehtaanhoitajaksi (bruksinspektor). Ruukki sai raaka-aineensa Ilajanjärven pohjan malmista, mutta ongelmana oli raaka-aineen niukkuus ja pitkät kuljetusmatkat. Niinpä Arppe ostikin kesällä 1851 Ilomantsista Möhkön ruukin, jonka olivat käynnistäneet pietarilaiset Carl ja Adolf Rauch vuonna 1848. Rauchien tehtaanhoitajan, paroni Mauritz von Ungern-Sternbergin korvasi 1852 Ilajasta siirtynyt Taneli Rouvinen. Toiminnan laajetessa ruukki sai johtajakseen Mauritz Herman Rothin, joka aloitti tehtaanjohtajana vuonna 1857. Taneli jäi Möhkön ruukille tehtaanhoitajan ja työnjohtajan toimeen ja kuoli Ilomantsissa 7.3.1876. Hänen leskensä Eeva Elisabet jäi asumaan Möhköön nuorimman tyttärensä kanssa ja kuoli 1885.

Taneli Rouvisen ja Eeva Elisabet Exellin avioliitossa syntyi kahdeksan lasta, joista täysi-ikäiseksi eli kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Vanhin poika Taneli (1833-1889) oli metsänhoitaja ja toimi Pitkärannan tina- ja kuparitehtaan työnjohtajana Impilahdella. Toinen poika Juhana Kristian opiskeli Kuopion yläalkeiskoulussa ja muutti Ouluun. Tyttäristä Inkeri Maria (1832-1910) avioitui tehtaankirjuri Niilo Suihkon kanssa, Kristiina Loviisa mekaanikko Heikki Hakulisen kanssa ja Eeva Karoliina (1837-1904) nikkari Eero Huttusen kanssa. Nuorin tytär Elisa Sofia (1845-1891) toimi emännöitsijänä..

Nimerkki L. S-o.:n kirjoitus Taneli Rouvisesta julkaistiin Kyläkirjaston kuvalehdessä 1883, numero 1. Tanelin veljentyttären, opettajatar Maria Loviisa (Iisa) Rouvisen muistokirjoitus julkaistiin Naisten ääni -lehdessä vuonna 1919. numero 36. Kirjoituksissa on paljon samankaltaisuutta.

Höyrylaiva Ilmarinen Puhoslahdella

 


Möhkön rautaruukki