TANELI ROUVINEN - Höyrylaiva Ilmarisen perämies

Pohjois-Karjalan teollisuuden mahdollisuudet lisääntyivät ratkaisevasti kun Vanha-Suomi liitettiin muuhun Suomeen. Kiteeläinen Nils Ludvig Arppe oli ensimmäisten hyödyntäjien joukossa. Hän hankki vuonna 1833 Suomen ensimmäisen siipirataslaiva Ilmarisen, jonka perämieheksi ryhtyi kiteeläinen räätäli Taneli Rouvinen. Taneli jäi loppuiäkseen Arppen palvelukseen toimien Ilomantsin Ilajan ja Möhkön rautaruukkien tehtaanhoitajana.

Taneli Rouvinen syntyi 18.8.1802 Kiteen kirkonkylässä Päätyeellä Mikko Rouvisen ja Inkeri Toropaisen vanhimpana lapsena. Molemmat vanhemmat olivat kotoisin Kiteen kirkonkylän Päätyeeltä. Mikon isä Taneli (1728-1801) isännöi Ylärouvilan taloa (numero 21) ja piti kestikievaria. Mikon perhe asui aluksi vanhemman veljen Samulin isännöimässä Ylärouvilan talossa Päätyeellä, kunnes Mikko muutti 1810-luvulla Lauri Sallisen torppariksi (Kitee 18) harjoittaen myös sepäntointa. Mikon perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Perhettä kohtasi onnettumuus lokakuussa 1829, jolloin kaikki neljä tytärtä kuolivat punatautiin viiden päivän kuluessa. Täysi-ikäisiksi eli kolme poikaa. Pojista Juhana toimi pitäjänkarvalina, ja nuorin poika Pekka jäi isänsä torppaan. Vanhin poika Taneli meni varatuomari (sittemmin kruununvouti) Henrik Johan Hjerpen palvelukseen Ilomantsiin. Vuonna 1823 Taneli muutti Iittiin räätälinoppiin. Vuonna 1826 hänet vihittiin Iitissä samanikäisen Eeva Exellin kanssa. Eevan mukana Kiteelle saapuivat sisarpuolet Anna Ulrika ja Jaakko Exell.

Taneli Rouviselle aukesi uusi ura vuonna 1833 kun teollisuusmies Nils Ludvig Arppe rakennutti Suomen ensimmäisen höyrylaivan, Ilmarisen. Pietarilainen Alexandrovskin konepaja toimitti laivan englantilaisen höyrykoneen, jota saapui asentamaan insinööri Reed. Hän perehdytti koneenhoitajaksi Kustaa Nousiaisen ja perämieheksi Taneli Rouvisen. Ilmarinen hinasi lotjia Joensuusta, Puhoksesta ja Varkaudesta Joutsenoon. Zachris Topelius mainitsee kuvateoksessa Finland framställdt i teckningar räätäli Rouvisen, joka nopeasti jätti saksensa ja naskalinsa kouliintuessa uuteen ammattiinsa.

Vaikeudet sahaustoiminnassa johtivat siihen, että Nils Ludvig Arppe ryhtyi jalostamaan rautaa. Hän osti vuonna 1837 Dahlströmin perheeltä pienen Ilajan ruukin Ilomantsista. Taneli Rouvinen oli ilmeisesti tässä vaiheessa saavuttanut Arppen luottamuksen, koska hän muutti perheineen vuoden 1840 lopussa Ilajan ruukin tehtaanhoitajaksi (bruksinspektor). Ruukki sai raaka-aineensa Ilajanjärven pohjan malmista, mutta ongelmana oli raaka-aineen niukkuus ja pitkät kuljetusmatkat. Niinpä Arppe ostikin kesällä 1851 Ilomantsista Möhkön ruukin, jonka olivat käynnistäneet pietarilaiset Carl ja Adolf Rauch vuonna 1848.Taneli Rouvinen siirtyi 1851 Möhkön rautaruukin työnjohtajaksi ja toimi välillä tehtaanhoitajanakin. "Poika-Taneli toimi tehtaan metsäpäällikkönä ja tyttäret muodostivat oikean kimpun "salon ruusuja". Taneli Rouvisen perustama on se vanha koivukuja, joka nytkin (1944) vielä kaunistaa Möhkön Herralan puutarhaa". Taneli Rouvinen kuoli Möhkössä 7.3.1876. Hänen leskensä Eeva jäi asumaan Möhköön nuorimman tyttärensä kanssa ja kuoli 1885.

Taneli Rouvisen ja Eeva Exellin avioliitossa syntyi kahdeksan lasta, joista täysi-ikäiseksi eli kaksi poikaa ja neljä tytärtä. Vanhin poika Taneli (1833-1889) kävi Savonlinnan yläalkeiskoulua, oli metsänhoitaja ja toimi Pitkärannan tina- ja kuparitehtaan työnjohtajana Impilahdella. Toinen poika Juhana Kristian opiskeli Kuopion yläalkeiskoulussa ja muutti Ouluun. Hän katoaa kirkonkirjoista, mutta hän oli vuonna 1859 pestautumassa konstaapelina kuunari Hannalle, minkä piti kuljettaa tervalasti Köningsbergiin. Oletettavasti hän siis lähti merille. Tyttäristä Inkeri Maria (1832-1910) avioitui tehtaankirjuri Niilo Suihkon kanssa, Kristiina Loviisa mekaanikko Heikki Hakulisen kanssa ja Eeva Karoliina (1837-1904) nikkari Eero Huttusen kanssa. Nuorin tytär Elisa Sofia (1845-1891) kävi Sortavalan yksityistä lastenkoulua ja toimi emännöitsijänä..

KIRJALLISUUTTA

• Finland framställdt i teckningar. Texten af Z. Topelius.
• L. S-o: Taneli Rouvinen, Kyläkirjaston Kuvalehti 1.1.1883 No 1.
• Entinen oppilas: Iisa Rouvinen, Naisten ääni 15.11.1919 No 36. Iisa Rouvinen oli Tanelin veljentytär.
• A. O:la: Vanhoja muistelmia Pitkärannasta IV. Laatokka 18.5.1943 No 112. Alexander Oivala oli Tanelin pojan Tanelin vävy.
• Lauri Saloheimo: Möhkön rautatehdas. IV. Rajaseutu 1943, s. 114.
• Lauri Saloheimo: Möhkön rautatehdas. VIII. Tehtaan vaiheita 1860-luvulla. Rajaseutu 1944, s. 103.
• Lauri O. Saloheimo: Suomen ensimmäinen höyrylaiva ja sen miehistö. Rajaseutu 1965, s. 176.

Höyrylaiva Ilmarinen Puhoslahdella.

Möhkön rautaruukki.