PÄÄSIVU SUKUSEURA HALLITUS HISTORIAA
YLEISTÄ OLLI ROUVINEN EEVA ROUVINEN HUKKA ROUVINEN TANELI ROUVINEN

ROUVISEN SUVUN HISTORIAA

Rouvisen suvun vanhin tunnettu jäsen, Olli Krouvinen eli Rouvinen (Oluff Rouffuin) mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1594 Tavinsalmen pitäjän autioluettelossa Saamaisten neljänneskunnassa Pohjois-Savossa. Vuonna 1609 tehdyssä Pien-Savon veronmaksukyvyttömien ja karanneiden luettelossa Tavinsalmella mainitaan Olli Krouvinen (Oluff Kroffuin), jonka kerrotaan olevan vanha nihti (jalkaväen sotilas) ja saaneen verovapautta, koska hän oli ollut pitkään vankina Puolassa (han i Pålen lenge war fäng[els]e). Tämän jälkeen Olli mainitaan Puutosmäen kymmenyskunnassa ja lopulta Konnuslahden kylässä Leppävirralla v. 1611-1626. Ollin asuinpaikaksi ilmoitetaan vuonna 1624 Konnuslahden kylän länsiosassa sijaitseva Naapus(koski), jonka itäpuolella on vieläkin Rouvilanpelto-talo ja Rouvilansaari.

Vuonna 1609 kirjatun tiedon mukaan Olli Rouvinen olisi siis joutunut nihdiksi kesällä 1600 puhjenneeseen Puolan sotaan, jossa Ruotsi ja Puola kamppailivat Viron ja Liivinmaan hallinnasta. Luultavasti Olli palveli Pien-Savosta kootusta lippukunnassa, mutta tarkempaa tietoa hänen osallistumisestaan sotatoimiin ja hänen vankeudestaan ei ole. Suvun kantaisän sotilaspalvelus voi vihjata siihen, että sukunimen (K)rouvinen taustalla onkin ruotsinkielinen sana grov: järeä, karkea, suuri. Karski mies saattoikin selvitä sotapalveluksesta ja sotavankeudesta takaisin kotiseudulle.

Ollin poika Paavo Krouvinen eli Rouvinen (Påwell Olofsson Krowejnen) muutti Pohjois-Karjalaan ilmeisesti 1630-luvulla. Hän pyysi 17.1.1642 Kiteen talvikäräjillä maata rakentamiseen ja asumiseen. Paavo mainitaan tämän jälkeen Rääkkylän kylän asukkaana. Paavo lienee kuollut vuonna 1665. Paavolla oli mahdollisesti jopa kuusi poikaa: Olli, Reko, Jaakko, Paavo, Matti ja Mikko. Ruotuurisodan jälkeen Rouviset siirtyivät 1660-luvulla Oravilahden kylän asukkaiksi. Vuoden 1683 veroluettelossa mainitaan Oravilahdella Olli, Jaakko, Matti ja Mikko Rouvisen talot.

Rääkkylän Rouviset polveutuvat Jaakko Paavonpoika Rouvisesta (k. 1690). Kiteen Rouviset polveutuvat epäilemättä Rääkkylän Rouvisista, mutta lähteiden perusteella ei pystytä luomaan aivan varmaa sukujohtoa. Kiteen Rouviset saattavat olla Olli Paavonpojan jälkeläisiä. Tämä sukuhaara asui vielä 1700-luvun alussa Oravilahdella, kunnes vuonna 1722 Matti (Ollinpoika?) Rouvinen sai asuttavakseen autiotilan Puhossalosta. Tämä Matti on kiteeläisen ns. Ylärouvilan sukuhaaran kantaisä. Laajat Puhossalon ja Rantarouvilan sukuhaarat koostuvat ilmeisesti Matin veljen Olli Ollinpojan jälkeläistöstä.

Kolmas Rouvisten sukuhaara polveutuu ilmeisesti siitä Hemminki Rouvisesta, joka mainitaan Pälkjärven Kontioleppälahdessa v. 1689-1694. Hänen poikansa saattoi olla se Juhana Rouvinen, jonka lapsia mainitaan Suistamon Alatussa ja Laitioisissa 1700-luvun puolivälissä.

Neljäs Rouvisten sukuhaara, Kerimäen Rouviset, polveutuu Kerimäellä 1697-1718 mainitusta Taneli Paavonpoika Rouvisesta, joka toimi kengitysseppänä ja ratsutilallisena Muholassa. Hänet haudattiin Säämingissä 1726. Isännimestä päätellen Taneli voisi olla Rääkkylässä mainitun Paavo Paavonpoika Rouvisen poika.

KIRJALLISUUTTA

  • Juha Rouvinen: Rouvisten sukuhistoria. 140 sivua. ISBN 978-952-93-4110-8. Kuvaa kaikki Rouviset 1600-luvun alusta 1900-luvun alkuun.
  • Juha Rouvinen: Valtiopäivämies Olli Rouvisen suku, Genos 58:41- (1986).
  • Juho Rouvinen: Usvanmäen Jussin jutut, 1998. 164 sivua. ISBN 952-5034-76-3.
  • Rouvinen Linnea; Ketolainen Pertti & Ketolainen Terhi (toim.): Linnin pienet ilot ja suuret surut, 2005. 52 sivua. ISBN 952-91-9785-3. Linnea Rouvisen jäämistöstä löytyneitä runoja.
  • Pussinen Anna Liisa: Pihasta kylälle, 2006. 104 sivua. ISBN 952-92-1409-X.

Olli Rouvinen vuoden 1594 autioluettelossa

 

Savosta koottuja jalkaväen lippukuntia osallistui mm. Kokenhusenin (Koknese) taisteluun Väinäjoen rannalla kesäkuussa 1601. Ruotsin armeija hävisi taistelun Puola-Liettuan yhteisvallan joukoille.