PÄÄSIVU SUKUSEURA HALLITUS HISTORIAA
YLEISTÄ OLLI ROUVINEN EEVA ROUVINEN HUKKA ROUVINEN TANELI ROUVINEN

ROUVISEN SUVUN HISTORIAA

Rouvisen suku polveutuu Olli Krouvisesta eli Rouvisesta, joka palveli nihtinä (jalkaväen sotilaana) Ambrosius Henrikinpojan lippukunnassa 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Sukunimen (K)rouvinen taustalla saattaa olla ruotsinkielinen sana grov: järeä, karkea, suuri, eli karski mies, mikä pätisi hyvin sotilaaseen. Vähä-Savosta koottu lippukunta lähetettiin lokakuussa 1600 Viroon ja Latviaan uuteen sotaan, jossa Ruotsi ja Puola-Liettuan yhteisvalta kamppailivat Liivinmaan hallinnasta. Olli jäi sodassa pian puolalaisten vangiksi.

Palattuaan sodasta entinen maanihti Olli Ollinpoika (Oluf Olsson fordom Landz knecht) osallistui Tavinsalmen ja Rantasalmen pitäjien talvikäräjille 17.2.1607. Hän kertoi ostaneensa isänsä puoleiselta suvulta yhden autioveromarkan Naapuksesta (Nabos) ja sai tälle kaupalle vahvistuksen. Vaikka Olli Ollinpojan sukunimeä ei lähteessä mainita, hän oli hyvin todennäköisesti sukunimeltän Rouvinen, koska Naapus mainitaan Olli Rouvisen asuinpaikkana vuoden 1624 maakirjassa, ja vuoden 1609 veronmaksukyvyttömien ja karanneiden luettelossa mainitaan vanha nihti Olli Krouvinen (Oluff Kroffuin gammal knecht), joka sai Johan Ottenpojalta verovapautta pitkän sotavankeuden vuoksi (han i Pålen lenge war fäng[els]e).

Nihti Olli saattaa olla se Olli Rouvinen (Oluff Rouffuin), joka mainitaan vuonna 1594 Tavinsalmen pitäjän autioluettelossa viljellen Hakuli Takkuselta jäänyttä autiotilaa. Tilanoston jälkeen Olli mainitaan Puutosmäen kymmenyskunnassa Leppävirralla v. 1611-1626. Ollin asuinpaikka oli Konnuslahden kylän länsiosassa sijaitsevalla Naapuskoskella. Kosken itäpuolella on vieläkin Rouvilanpelto-talo ja Rouvilansaari.

Nihti Olli Rouvisen isä näyttää siis olleen myös nimeltään Olli, mutta hänestä ei ole muuta tietoa, kuin että hänen suvullaan on ollut maata Naapuksessa. On varsin mahdollista, että hänellä oli eri sukunimi kuin Rouvinen.

Ollin poika Paavo Krouvinen eli Rouvinen (Påwell Olofsson Krowejnen) muutti Pohjois-Karjalaan ilmeisesti 1630-luvulla. Hän pyysi 17.1.1642 Kiteen talvikäräjillä maata rakentamiseen ja asumiseen. Paavo mainitaan tämän jälkeen Rääkkylän kylän asukkaana. Paavo lienee kuollut vuonna 1665. Paavolla oli mahdollisesti jopa kuusi poikaa: Olli, Reko, Jaakko, Paavo, Matti ja Mikko. Ruptuurisodan jälkeen Rouviset siirtyivät 1660-luvulla Oravilahden kylän asukkaiksi. Vuoden 1683 veroluettelossa mainitaan Oravilahdella Olli, Jaakko, Matti ja Mikko Rouvisen talot.

Rääkkylän Rouviset polveutuvat Jaakko Paavonpoika Rouvisesta (k. 1690). Kiteen Rouviset polveutuvat epäilemättä Rääkkylän Rouvisista, mutta lähteiden perusteella ei pystytä luomaan aivan varmaa sukujohtoa. Kiteen Rouviset saattavat olla Olli Paavonpojan jälkeläisiä. Tämä sukuhaara asui vielä 1700-luvun alussa Oravilahdella, kunnes vuonna 1722 Matti (Ollinpoika?) Rouvinen sai asuttavakseen autiotilan Puhossalosta. Tämä Matti on kiteeläisen ns. Ylärouvilan sukuhaaran kantaisä. Laajat Puhossalon ja Rantarouvilan sukuhaarat koostuvat ilmeisesti Matin veljen Olli Ollinpojan jälkeläistöstä.

Kolmas Rouvisten sukuhaara polveutuu ilmeisesti siitä Hemminki Rouvisesta, joka mainitaan Pälkjärven Kontioleppälahdessa v. 1689-1694. Hänen poikansa saattoi olla se Juhana Rouvinen, jonka lapsia mainitaan Suistamon Alatussa ja Laitioisissa 1700-luvun puolivälissä.

Neljäs Rouvisten sukuhaara, Kerimäen Rouviset, polveutuu Kerimäellä 1697-1718 mainitusta Taneli Paavonpoika Rouvisesta, joka toimi kengitysseppänä ja ratsutilallisena Muholassa. Hänet haudattiin Säämingissä 1726. Isännimestä päätellen Taneli voisi olla Rääkkylässä mainitun Paavo Paavonpoika Rouvisen poika.

KIRJALLISUUTTA

  • Juha Rouvinen: Rouvisten sukuhistoria. 140 sivua. ISBN 978-952-93-4110-8. Kuvaa kaikki Rouviset 1600-luvun alusta 1900-luvun alkuun.
  • Juha Rouvinen: Valtiopäivämies Olli Rouvisen suku, Genos 58:41- (1986).
  • Juho Rouvinen: Usvanmäen Jussin jutut, 1998. 164 sivua. ISBN 952-5034-76-3.
  • Rouvinen Linnea; Ketolainen Pertti & Ketolainen Terhi (toim.): Linnin pienet ilot ja suuret surut, 2005. 52 sivua. ISBN 952-91-9785-3. Linnea Rouvisen jäämistöstä löytyneitä runoja.
  • Pussinen Anna Liisa: Pihasta kylälle, 2006. 104 sivua. ISBN 952-92-1409-X.

Olli Rouvinen vuoden 1594 autioluettelossa

 

Ambrosius Henrikinpojan lippukunta osallistui Kokenhusenin (Koknese) kaupungin ja linnan piiritykseen Väinäjoen rannalla keväällä 1601. Piiritysjoukko antautui Ruotsin armeijan hävittyä Kokenhusenin taistelun Puola-Liettuan yhteisvallan joukoille kesäkuussa 1601. Giacomo Lauron kuvassa yhteisvallan sotilaat saartavat Ruotsin armeijan piiritysjoukkoja. Collectanea vitam resque gestas Joannis Zamoyscii, magni cancelarii et summi ducis Reipublicae Polonae. Edidit Adamus Titus Dzialynski. Posnaniae 1861.