PÄÄSIVU SUKUSEURA HALLITUS HISTORIAA
YLEISTÄ OLLI ROUVINEN EEVA ROUVINEN HUKKA ROUVINEN TANELI ROUVINEN

ROUVISEN SUVUN HISTORIAA

Rouvisen suku polveutuu Olli Ollinpoika Krouvisesta eli Rouvisesta, joka palveli nihtinä (jalkaväen sotilaana) Ambrosius Henrikinpojan lippukunnassa 1600-luvun alussa. Vähä-Savosta koottu lippukunta osallistui elokuussa 1600 alkaneeseen Puolan sotaan ja lähetettiin lokakuussa 1600 Narvaan, joulukuussa Tarttoon ja helmikuussa 1601 piirittämään Väinäjoen rannalla sijaitsevaa Kokenhusenin linnaa ja kaupunkia. Kaupunki vallattiin maaliskuussa, mutta linna jäi puolalaisten haltuun. Vähä-Savon lippukunnan katselmus pidettiin Kokenhusenissa 3.4.1601. Toukokuussa 1601 Puola-Liettuan yhteisvallan joukot saapuivat johtajinaan liettualaiset suurhetmanni Krzysztof Radziwill ja kenttähetmanni Jan Karol Chodkiewicz, jotka olivat keskenään erimielisiä. Vähä-Savon lippukunta jäi vangiksi piiritettyyn kaupunkiin. Kaarle IX:n piiritettyjen avuksi lähettämä sotajoukko kärsi kuitenkin taistelussa murskatappion 13.6.1601 (24.6. uutta lukua) pienemmälle yhteisvallan armeijalle. Piiritetystä kaupungista tuli seuraavana päivänä ulos 1800 henkeä, kun Radziwill oli luvannut vapaan lähdön. Chodkiewiczin mielestä lähtö sujui liian hitaasti, ja hänen joukkonsa "hakkasivat, murhasivat ja hukuttivat" (Väinäjokeen) antautuneita. Ylimpiä upseereita vangittiin ja vietiin Riikaan. Heidän joukossaan oli Vähä-Savon lippukunnan uusi päämies Isak Erikinpoika. On todennäköistä, että juuri tässä yhteydessä Olli Rouvinen jäi puolalaisten vangiksi. Ollin (Oluff Kroffuin) kerrotaankin vuonna 1609 olleen pitkään vankina Puolassa (han i Pålen lenge war fånge), ja hän sai sen vuoksi Johan Ottenpojalta (Kleeblatt, Klöfverblad) verovapautta.

Palattuaan sodasta entinen maanihti Olli Ollinpoika (Oluf Olsson fordom Landz knecht) osallistui Tavinsalmen ja Rantasalmen pitäjien talvikäräjille 17.2.1607. Hän kertoi ostaneensa isänsä puoleiselta suvulta yhden autioveromarkan Naapuksesta (Nabos) ja sai tälle kaupalle vahvistuksen. Tilanoston jälkeen Olli Rouvinen mainitaan Leppävirralla v. 1611-1626. Ollin asuinpaikka oli Konnuslahden kylän länsiosassa sijaitsevalla Naapuskoskella. Kosken itäpuolella on vieläkin Rouvilanpelto-talo ja Rouvilansaari.

Ollin poika Paavo Krouvinen eli Rouvinen muutti Pohjois-Karjalaan ilmeisesti 1630-luvulla. Hän (Påwell Olofsson Krowejnen) pyysi 17.1.1642 Liperin ja Kiteen pokostien talvikäräjillä maata rakentamiseen ja asumiseen. Paavo mainitaan tämän jälkeen Rääkkylän kylän asukkaana. Paavo lienee kuollut vuonna 1665. Paavolla oli mahdollisesti jopa kuusi poikaa: Olli, Reko, Jaakko, Paavo, Matti ja Mikko. Ruptuurisodan jälkeen Rouviset siirtyivät 1660-luvulla Oravilahden kylän asukkaiksi. Vuoden 1683 savurahaluettelossa mainitaan Oravilahdella Olli, Jaakko, Matti ja Mikko Rouvisen talot.

Rääkkylän Rouviset polveutuvat Jaakko Paavonpoika Rouvisesta (k. 1690). Kiteen Rouviset polveutuvat epäilemättä Rääkkylän Rouvisista, mutta lähteiden perusteella ei pystytä luomaan aivan varmaa sukujohtoa. Kiteen Rouviset saattavat olla Olli Paavonpojan jälkeläisiä. Tämä sukuhaara asui vielä 1700-luvun alussa Oravilahdella, kunnes vuonna 1722 Matti (Ollinpoika?) Rouvinen asettui Martti Hirvosen autiotilalle Puhossaloon. Tämä Matti on kiteeläisen ns. Ylärouvilan sukuhaaran kantaisä. Laajat Puhossalon ja Rantarouvilan sukuhaarat koostuvat ilmeisesti Matin veljen Olli Ollinpojan jälkeläistöstä.

Kolmas Rouvisten sukuhaara polveutuu ilmeisesti siitä Hemminki Rouvisesta, joka mainitaan Pälkjärven Kontioleppälahdessa v. 1689-1694. Hänen poikansa saattoi olla se Juhana Rouvinen, jonka lapsia mainitaan Suistamon Alatussa ja Laitioisissa 1700-luvun puolivälissä.

Neljäs Rouvisten sukuhaara, Kerimäen Rouviset, polveutuu Kerimäellä 1697-1718 mainitusta Taneli Paavonpoika Rouvisesta, joka toimi Ruokojärvellä sekä kengitysseppänä ja ratsutilallisena Muholassa. Hänet haudattiin Säämingissä 1726. Isännimestä päätellen Taneli voisi olla Rääkkylässä 1665-1672 mainitun Paavo Paavonpoika Rouvisen poika.

Perinteisesti on ajateltu, että sukunimi Krouvinen merkitsisi kapakkaa (ruotsiksi krog). Suvun kantaisästä ei ole kuitenkaan löytynyt mitään tietoa, mikä kytkisi hänet krouveihin tai kestikievareihin. Sen sijaan suomenkieliselle sanalle (k)rouvi on toinenkin merkitys: karkea, järeä, raskas (ruotsiksi grov). Sukunimen (K)rouvinen saattaakin kuvata karskia miestä, mikä piirre voisi sopia hyvin sotilaana toimineeseen Olli Rouviseen.

KIRJALLISUUTTA

  • Werner Tawastjerna: Kaarle IX:n ja Sigismundin taistelu Viron ja Liivinmaan omistamisesta. Historiallisia tutkimuksia XIV. Helsinki 1935.
  • Stanislaw Herbst: Kampanja Letnia 1601. Przeglad Historyczno-Wojskowy. 1931 T.4 zeszyt 2. Puolankielinen artikkeli, mutta kuvaa yksityiskohtaisemmin Kokenhausenin piiritysjoukkojen antautumista.
  • Gustaf Traner: Konung Carl IXs fälttåg i Livland år 1601. Stockholm 1871. Ruotsinkielinen väitöskirja.
  • Juha Rouvinen: Rouvisten sukuhistoria. Joensuu 2014. 140 sivua. ISBN 978-952-93-4110-8. Kuvaa kaikki Rouviset 1600-luvun alusta 1900-luvun alkuun.
  • Juha Rouvinen: Valtiopäivämies Olli Rouvisen suku, Genos 58:41- (1986).
  • Juho Rouvinen: Usvanmäen Jussin jutut, 1998. 164 sivua. ISBN 952-5034-76-3.
  • Rouvinen Linnea; Ketolainen Pertti & Ketolainen Terhi (toim.): Linnin pienet ilot ja suuret surut, 2005. 52 sivua. ISBN 952-91-9785-3. Linnea Rouvisen jäämistöstä löytyneitä runoja.
  • Pussinen Anna Liisa: Pihasta kylälle, 2006. 104 sivua. ISBN 952-92-1409-X.

Vähä-Savon lippukunta osallistui Kokenhusenin (Koknese) kaupungin ja linnan piiritykseen Väinäjoen rannalla keväällä 1601. Piiritysjoukko antautui Ruotsin armeijan hävittyä Kokenhusenin taistelun Puola-Liettuan yhteisvallan joukoille kesäkuussa 1601. Giacomo Lauron kuvassa yhteisvallan sotilaat saartavat Ruotsin armeijan piiritysjoukkoja. Collectanea vitam resque gestas Joannis Zamoyscii, magni cancelarii et summi ducis Reipublicae Polonae. Edidit Adamus Titus Dzialynski. Posnaniae 1861.


Olli Rouvinen (Olof Rofwinen) mainitaan Pien-Savon maakirjassa vuoden 1624 juhannuksesta vuoden 1625 juhannukseen Leppävirran kymmenyskunnan Naapus-kylässä.


Lauri Immonen ja Paavo Rouvinen (Påll Rouwinen) mainitaan Käkisalmen läänin vuoden 1646 maakirjassa Kiteen pokostan Rääkkylän kylässä (Kräckylä by).